Kun osaa katsoa ympärilleen oikein vain silloin voi nähdä kauneuden ...

Kun osaa katsoa ympärilleen oikein vain silloin voi nähdä kauneuden ...
Se kasvaa minussa syksystä kevääseen. Nousee mieleen ja kieleen. Pyrkii ulos ... RUNO - olen synnyttänyt sen.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Pyhäinpäivä 

- Ei ole päivää etten sinua muistaisi. Ei yötä niin tummaa etten valoas näkisi.
Rientää taivaallaan pilvet ja vaihtuu vuodet, mut iäti vierelläin mua suojellen kuljet.

Tänään astelen poikki kirkkomaan ja mieli muistoihin kaukaisiin vaeltaa.
Nostan katseeni ylös ja siellä se tuikkii, tähdistä kirkkain, tähdistä suurin.

On tässä nyt aika ja ikuisuus, joka hetki syttyy tähtönen uus
Lasken haudalles pienen kynttilän ja tunnen rinnassain lämmön läikähtävän.
Kiitos vuosista kaikista rakkaani mun.
Olen onnekkain kun sain olla sun. - 

lauantai 28. lokakuuta 2017

JOULURUNOJA

Jeesus lapsen syntymä
- Syntyi seimeen lapsi niin puhtoinen
suojas enkeli vierellään valvoen.
Tähti kirkas taivaaltaan ilmoittaa
Teille Herra on syntynyt äsken.

Tuli viisaat tietäjät itämaan
lasta Taivaan Herran kumartamaan.
Toivat mukanaan kultaa ja mirhamia
Lahjat laskivat helmahan lapsen.

Kaitsi paimenet kedolla lampaitaan
heille ilmestyi enkeli ilmoittamaan
Herra suurin on syntynyt päälle maan
- tähti ohjaa tien Betlehemiin.

Joulu juhla on Jeesuksen syntymän
siis kiitä kunniaa Herroista ylhäisimmän.
Hän syntyi syntistä auttamaan ja taivaasen johdattamaan.-

**************

Kulkurin Joulu

- Kynttilän liekki loistaa
lämpöä tupahan tuo.
Tähtöset tuikettaan toistaa
valoa pimeyteen suo.
Kulkija, matkalainen
yösijan majasta saa.
Ruokaa on yllinkyllin - tule se kanssamme jaa.
Takassa tuli hehkuu kätesi ojenna.
Ei tänä Jouluyönä kukaan saa palella.
Joulu on juhlista suurin kulkuri ymmärtää.
Yöksi hän takan lämpöön tupahan pienen jää.

****************

Koiranpennun Jouluaatto

- Jo aamusta kun heräsin
leijui nenään haju kiehtovin.
Oli uunista otettu kinkkuja kaksi
ehdin paikalle juuri sopivasti.

Kieli pitkällä siinä tuijottelin
 ja sainkin pienen maistiaisen.
  Ja arvaatteko muuten, näin sisään tuodun kuusen.

Sitä kuuseksi tuskin tunsikaan kun se loisti hohdettaan.
Kimallusta siellä täällä.
Tähti vielä latvan päällä.
Sitäpä täytyi tarkastella
lähemmäksi hiiviskellä.
 Nuuhkaista ja ihmetellä,
palloja pyöreitä kosketella.
Nepä vasta mukavia
 leikkikaluiksi sopivia.
Vedin ne kuusesta yksitellen
ympäri huonetta pyöritellen.
Hauskaa se oli niin kauan kuin kesti.
Mamma sen hauskuuden lopulta esti.
Hyi sua Murre ei niitä saa ottaa!
Pois se mut kantoi etten huonetta sottaa.
 Mut yöllä mä hiljaa takaisin hiivin
pallot ja narut kuusesta riivin.
Aamu kun saapui, ei en kerrokkaan ...
Mitähän mamma tuumi - arvatkaa! -


****************

Jouluksi kotiin

- On hanki valkoinen hohtava
mä matkaani pitkää teen.
Käy kulkuni kohti kotia
metsäpolulle ohjaan reen.
Kuuset vanhat valkohapsineen 
ne tutulle kumartavat.
Jo palaa mieli lapsuuteen
menneet mielessä kuvastuvat.

Siellä metsän kätkössä turvassa 
on kotini pienoinen.
Ja pirtissä kuusen latvassa
vanha tähti jo risainen.
Joka Joulu mun tie
aina kotihin vie.
Paikkaa parempaa ei maanpäällä lie. -


*****************

Juhlista paras

- Jo talvinen päivä hämärään käy
ei taivaalla vielä tähteä näy.
Mut valoa hohtavat kynttilät pienet
ne ikkunoilla jo huomannut lienet.
Nyt Joulu on tullut taas valoa tuomaan
tähän muuten niin pimeään talven uomaan.
Siis sytytä kynttilä ystävä rakas,
on juhla nyt suurin, juhlista paras. -

 *******************


Tonttulasten aatto

- Pienet tiu'ut kilkkaa kalkkaa
tonttulapset matkan alkaa.
Tipsuttavat sipsuttavat
ikkunoihin kolkuttavat.
Pienet jalat kiiruhtavat,
punatupsut heilahtavat.

Tietävät he Tonttulassa
on maailmassa monta lasta,
jotka heitä odottaa,
siksi täytyy kiiruhtaa ...

Pienet tiu'ut kilkkaa kalkkaa
tonttulapset matkaa jatkaa. 
Porot kilvan pulkkaa vetää,
unohda ei tontut ketään.

Vielä jatkuu pitkä retki vaik jo tumma iltahetki.
Pienten lasten luokse
juokse poro juokse! -

*******************

Kirkkotiellä

- Kilvan kilkkaa aisakello,
orhi puistaa harjaa.
Jouluaamun rekiretki aina varhain alkaa.
Vällyin alta pilkistää vain kaksi pientä nenää.
Eipä pysty hallankoura lapsukaisiin enää.
Kirkkotielle ehtinyt on monta kulkijaa
ja Joulunkellot ilmoittavat riemusanomaa. -






Pohjantuuli

Pohjantuuli toi lumen ja jään, talven viiman ja pakkas sään.
Pohjantuuli vei mennessään kesän, rikkoi tullessaan linnuilta pesän.
Pohjantuuli lensi tunturin takaa, siellä se kesät jouten makaa.
Syksyn tullessa matkamies
reissulleen lähtee sen jokainen ties.

Elämän lahja

Olen lainaksi saanut elämän
vain hetkeksi kauniin maailman.
Sen suven, lämmön auringon,
pakkasillan kuutamon.
Olen lainaksi saanut rakkauden.
Sen tunteen pienen sudämen.
Sitä hellästi vaalin rinnassain,
se on elämän lahja arvokkain.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Tuulen tehtävä

Kuulen kesäisen tuulen merien takaa.
Se koskettaa lempeästi poskeani ja tarttuu hiuskiehkuraan lennättäen sen kasvoilleni.
On tullut kevät. 🌞
Syksyn tuuli saapuu pohjoisesta puhurina puhaltaen huulillaan jäinen kimallus.🌨️
Se nipistää poskeani ja puiden oksat peittyvät valkoiseen vaippaan.
Se on tuulen tehtävä ... muuttaa vesi jääksi, musta maa valkoiseksi, sulattaa jää puroiksi, valkoinen maa vihreäksi.
Se on tuulen tehtävä.
-Kun kulkee omia polkujaan, niin silloin ei voi syyttää kuin itseään jos astuu harhaan.-




Lintu



Jos olisin lintu nousisin siivilleni. En enää murheita maan kantaisi povellani. Antaisin keväisen tuulen kuljettaa minut kauaksi suruistani. Antaisin syysmyrskyjen kuohua siipieni alla. Jos olisin lintu voisin laskeutua olkapäällesi hetkeksi lepäämään. Jos olisin lintu en olisi oppinut koskaan rakkautta pelkäämään. Jos olisin lintu .